Ota koppi: Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Helsingissä

Kategoriat: Julkaisuja Julkaistu: Päivitetty:

Ota koppi on eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kielen kehityksen ja osallisuuden vahvistamisen materiaali, joka sopii erityisesti alle 8-vuotiaiden kanssa toimivalle henkilöstölle. Materiaali on laadittu neuvolan, varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen henkilöstölle. Ota koppi pohjautuu Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmiin.

Tavoitteena on kaikkien lasten yhdenvertaiset edellytykset oppimiseen ja osallisuuteen sekä lapsen kielellisen kehityksen tukeminen. Materiaali tarjoaa uusia toiminnallisia malleja ja vinkkejä kielitietoiseen toimintaan, kielellisten taitojen kehittämiseen sekä oppimisen tukemiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Lisäksi materiaali sisältää Kielitietoisia käytänteitä -osuuden, johon on koottu konkreettisia esimerkkejä kielitietoisesta toiminnasta.

Ota koppi -käsikirja (PDF)

Neuvola

Lastenneuvola tarjoaa perheille vapaaehtoisia, maksuttomia palveluita. Neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä sekä keskustellaan lapsen ja perheen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Perheillä on tarvittaessa mahdollisuus saada tukea myös esimerkiksi puheterapeutilta, fysioterapeutilta tai neuvolapsykologilta. Neuvolasta lapset saavat myös rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

Vauvavaiheessa neuvolakäyntejä on tiheästi (ensimmäisen ikävuoden aikana 9 tarkastusta). Yhden vuoden jälkeen käynnit harvenevat siten, että terveystarkastuksia on 1½v, 2v, 3v, 4v, 5v ja 6v lapsille. Koko perheen terveyttä ja hyvinvointia pohditaan erityisesti 4 kuukauden, 1½-vuotiaan ja 4-vuotiaan lapsen laajoissa terveystarkastuksissa, joihin kutsutaan koko perhe.

Lapsen puheen ja kielen kehityksen tukeminen -neuvolaesitteet

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Henkilöstön keskeisenä tehtävänä on rikastaa lasten toimintaa sisällöllisesti ja huolehtia toiminnan tavoitteellisuudesta. Yhteisöllinen leikki ja pedagoginen toiminta suunnitellaan vuorovaikutteisena prosessina yhdessä lasten kanssa.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapselle kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toiminnan tulee olla monimuotoista, haasteellista sekä arjen toiminnoista lähtevää. Lähtökohtana ovat lapsen kiinnostuksen kohteet, kehitystaso ja aiempi oppimishistoria. Esiopetuksessa luodaan pohjaa hyvien työskentelytaitojen kehittymiselle. Työtavoilla on keskeinen vaikutus siihen, mitä ja miten opitaan. Varhaiskasvatusta toteutetaan ja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta voidaan tarjota kaikille Helsingissä asuville lapsille tasavertaisesti laadukasta kasvatusta ja opetusta. Laadukas varhaiskasvatus ja opetus ennaltaehkäisee osaltaan syrjäytymistä.

Ota koppi -toiminta kuvataan aikuisen kielitietoisena toimintana. Kielitietoisten käytänteiden valikoimassa on esimerkkejä, kuinka aikuinen voi tietoisesti tukea lapsen kielellistä kehitystä kaikessa päivittäisessä toiminnassa, mikä on toisten lasten ja yhdessä tekemisen merkitys ja kuinka huoltajat voivat tukea lapsen kielen kehitystä.

Kielitietoisia käytänteitä varhaiskasvatuksessa

Liikutaan yhdessä

Leikitään yhdessä

Ilmaistaan yhdessä

Tutkitaan yhdessä

Alkuopetus

Koulun aloittaminen on lapselle iso ja tärkeä asia. Koulussa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Oppilaat tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Helsingin kouluissa jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään oppimiseen.

Koululla on keskeinen rooli hiljattain maahan muuttaneen lapsen kotoutumisessa. Lapsi tutustuu kouluun esiopetusvuoden aikana päiväkodin ja koulun yhteisessä toiminnassa. Myös koulutulokkaiden huoltajat tarvitsevat tietoa koulun käytänteistä ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, jotta he pystyvät tukemaan lastaan paremmin tämän koulupolulla. Tätä tietoa he saavat muun muassa koulujen järjestämissä koulutulokkaiden vanhempainilloissa, joissa on mahdollisuuksien mukaan ja tarpeiden mukaan myös monikielistä ohjausta.

Perusopetukseen valmistava opetus

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan muuttaneille oppilaille, joiden suomen kielen taito on vielä vähäinen tai riittämätön esi- tai perusopetukseen. Esi- ja alkuopetusikäisten valmistava opetus järjestetään Helsingissä omalla oppilaaksiottoalueella esiopetusryhmässä tai lähikoulussa. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä tai alle kouluikäisenä Suomeen tulleita, jos suomen kielen taso jää alle kehittyvän alkeiskielitaidon. Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan kielitaidon tasoa, ei muita kouluvalmiustaitoja. Valmistavan opetuksen aikana opiskellaan suomen kieltä sekä muita tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia, mikä vastaa yhden lukuvuoden tuntimäärää. Jokaiselle valmistavaan opetukseen tulevalle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, johon kirjataan oppilaan lähtötilanne, vahvuudet ja tavoitteet opetukselle. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opiskeltavat oppiaineet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Valmistavasta opetuksesta löytyy lisätietoa Helsingin valmistavan opetuksen sivustolta.

Kielitietoisuus opetuksessa ja arvioinnissa

Perusopetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajien opetuksessa huomioidaan opetussuunnitelman opetussisältöjen ja tavoitteiden osalta myös oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita sekä Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin mm. kielitaitoa ja siihen liittyviä tavoitteita sekä oppilasta hyödyttäviä tuen muotoja.

Kielitietoisessa koulussa kielikasvatus on kokonaisvaltainen osa kaikkea oppimista. Oppijaa ohjataan peruskielitaidon hallintaan ja akateemisen kielitaidon kehittymiseen. Opittava asia ja oppitilanteet tehdään oppilaille motivoiviksi ja ymmärrettäviksi soveltamalla ohjeita ja tehtäviä sekä havainnollistamalla niitä eri tasoisille suomen oppijoille tarpeiden mukaan. Kielen keskeisyys oppimisessa on kielitietoisen koulun perusperiaate, joka ohjaa jokaista opettajaa tuomaan esille ja opettamaan eri tiedonalojen sanastoa ja kielellisiä käytänteitä.

Monikielisten oppilaiden oppiaineiden arvioinnissa huomioidaan oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taidon puutteista huolimatta. Arviointi voi oppilaan kohdalla olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) ja suomen kieli ja kirjallisuus ovat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääriä. Oppimäärän valinnasta päättävät huoltajat opettajien suosituksen perusteella. Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiseen opiskeluun kaikilla kieli-taidon osa-alueilla (puheen ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen). Suo-men kielen taitotaso on ainoa kriteeri, ei esimerkiksi Suomessa oloaika, kansalaisuus tai väestörekisteriin merkitty äidinkieli. S2-opetusta voidaan antaa erillisenä opetuksena, samanaikaisopetuksena ja äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunnilla opetusta eriyttämällä.

Oman äidinkielen opetus

Helsingissä järjestetään laajasti perusopetusta täydentävää oman äidinkielen opetusta, johon oppilaita kannustetaan osallistumaan. Oppilaan oman äidinkielen taito tukee uusien kielten oppimista. Mahdollisuus oman äidinkielen ja oman kulttuurin edistämiseen on suomen kielen taidon ohella tärkeää oppilaan kotoutumisen ja monikielisen identiteetin kehittymisen kannalta. Oma kieli on ajattelun, itseilmaisun ja viestinnän väline. Oman äidinkielen jatkuva kehittäminen ja käyttö kaiken oppimisen tukena on perusteltua.

Vieraiden kielten opetus

Helsingissä kielten opiskelua pidetään tärkeänä. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus oppia kieliä ja koulujen kielivalikoima on laaja. Ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen eli A1-kielen opiskelu aloitetaan 1. luokalta. A1-kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa sekä ensimmäisellä että toisella vuosiluokalla. Alkuopetuksessa kielten opiskelussa painottuu erityisesti toiminnallisuus, pelit, leikit, oppimisen ilo ja suullisen kielitaidon kehittäminen.

Kielitietoisia käytänteitä alkuopetuksessa

Kielitietoinen arki

Leikkiminen ja liikkuminen

Luova toiminta

Tutkiminen ja oppiminen

Avainsanat