Liikutaan yhdessä: Metsäretki

Mennään lasten kanssa metsään. Metsä tarjoaa eri vuodenaikoina erilaisen sanaston. Retki sisältää esimerkiksi erilaisia luontotehtäviä, leikkimistä ja liikkumista.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

  • tutustutaan yhdessä lasten kanssa retkipaikan ympäristöön: näyttäen, etsien, löytäen, havainnoiden, nimeten, kokeillen ja liikkuen.
  • retken jälkeen kokemuksiin palataan lasten kanssa yhdessä esimerkiksi kuvin, kerättyjen materiaalien ja yhteisten keskustelujen kautta.

Keskeistä sanastoa

  • kävellä, juosta, istua, kiivetä, tasapainoilla, ryömiä, hyppiä, kieriä, kerätä, etsiä, rakentaa, laulaa, kuunnella, sataa
  • puu, oksa, kivi, kallio, pensas, käpy, aurinko, pilvi, lintu, orava, jänis, polku, pesä, retki, reppu, eväät, lehti, neulanen, mustikka, lumi
  • värit, pieni, iso, karhea, sileä, märkä, kuiva, kuuma, kylmä, pyöreä, soikea, liukas, lämmin
  • lukumäärät, edessä, takana, päällä, alla, vieressä, ylhäällä, alhaalla

Aikuisen rooli

  • aikuinen tekee kuvat tulevan retken vaiheista ja esittelee ne lapsille ennen retkeä
  • aikuinen osallistuu retkellä luonnossa leikkimiseen esimerkiksi rakentamalla lasten kanssa majoja
  • tukee lasten omia havaintoja ja ideoita ja rikastaa leikin kulkua esimerkiksi tuomalla leikkiin uuden luontomateriaalin tai esineen
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

  • osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • metsäretkellä toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
  • toisen kanssa syntyy yhteinen ilo luonnossa liikkumisesta, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
  • lapset tuovat metsäretkeen uutta liikkumisen sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaidon huomioiminen

Ei yhteistä kieltä

  • toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (valokuva, digiväline, kuvitettu päiväjärjestys)
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin esimerkiksi ilmeisiin ja eleisiin
  • aikuinen auttaa lasta ymmärtämään kuvien avulla, mitä seuraavaksi tapahtuu esimerkiksi, kun syödään eväät ja palataan retkeltä takaisin
  • aikuinen käyttää retkeen ja liikkumiseen liittyviä toistuvia sanoja esimerkiksi kävellä, juosta, istua
  • aikuinen nimeää asioita esimerkiksi puu, lintu, muurahainen
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista

Alkeiskielitaito

  • metsäretkellä aikuinen sanoittaa, mitä retkellä tapahtuu. Eleet, ilmeet ja kuvat ovat kielen ja vuorovaikutuksen tukena
  • lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla näyttäen tai sanallisesti
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
  • aikuinen tuo havainnollisesti esiin retkellä ja leikissä tarvittavat sanat ja käsitteet esimerkiksi kiivetä, kerätä, rakentaa, pieni – iso, päällä – alla, hidas – nopea, edessä – takana
  • aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi ” pieni lintu lentää”, ”mikä eläin tämä on?” tai ”mitä tämä hämähäkki tekee?”. Lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella

Peruskielitaito

  • aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä esimerkiksi ”märkää lunta sanotaan nuoskalumeksi” 
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”miksi kiipesit kivelle?”, ”mihin olet menossa?”, ”milloin lehdet ovat keltaisia?”, ”millainen puu on kesällä?”, ”mitä eroa on kivellä ja kalliolla”
  • lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta, esimerkiksi sopii lasten kanssa yhdessä, kuka on kenenkin pari tms.
  • metsäretkellä voidaan käyttää moniosaisia ohjeita kuten ”kiipeä kaatuneen puun yli ja laita oma reppusi ison kiven taakse”

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

  • metsäretki dokumentoidaan ja opeteltuja sanoja voidaan kirjata muistiin lapsen vihkoon tai voidaan antaa retkikuvia kotiin
  • lapset ottavat metsäretkellä valokuva toisistaan liikkumassa erilaisissa asennoissa ja tilanteissa. Valokuvat laitetaan seinälle (tai digiväline) huoltajien nähtäville