Tutkitaan yhdessä: Ruokailutilanne

Hyödynnetään pöydän kattaminen ja ruokailutilanne matemaattisten käsitteiden opetteluun ja opitun vahvistumiseen.

Pöydän kattamistilanne:

• lapset kattavat pöydät yhdessä aikuisen kanssa jutellen ja pohtien
• pöydät katetaan siten, että aikuinen tekee lapsille kysymyksiä ja antaa lasten ratkaista yhteisen keskustelun avulla
• aikuinen herättelee lapsen mielenkiinnon kyselemällä esimerkiksi ”kumpi on pidempi veitsi vai haarukka?”
• annetaan lapselle mahdollisuus vertailla, luokitella, harjoitella paikanmääreitä sekä laskea lukumääriä, esimerkiksi kuinka monta lasia tarvitaan pyöreään pöytään

Ruokailutilanne:

• aikuinen jakaessaan ruokaa kysyy mm. ”otatko kokonaisen vai puolikkaan leivän”, ”minkä kokoisen leivän haluat?”,” otatko kalaa enemmän kuin perunaa?”, ”kumpaa sinulla on enemmän?”
• aikuinen istuu lasten kanssa ruokapöydässä ja tuo keskusteluun tavoitteena olevat käsitteet. Esimerkiksi ”missä sinulla on lasi?”, ”montako lihapullaa sinä otit?”, ”minkä muotoinen on lautanen?”

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

• tutustutaan ruokailussa tarvittavaan sanastoon ja fraaseihin. Laajennetaan lapsen sanavarastoa tuomalla leikkiin uutta sanastoa keskustelun kautta.
• keskustelutaitojen vahvistaminen lasten välillä sekä lapsen ja aikuisen välillä mm. lauseiden muodostamisen harjoittelu, pohtimisen ja ajattelun esille tuominen sanallisesti, kielellinen neuvottelutaitojen harjoittelu

Keskeistä sanastoa

• edessä, takana, oikealla, vasemmalla
• suuri, pieni, enemmän, vähemmän, paljon, vähän, korkea, matala, värit, pehmeä, kova, kuuma, kylmä, nestemäinen, kiinteä, kokonainen, puolikas, pyöreä, nelikulmainen
• ruokailuvälineet, astiat, kasvikset, juomat
• lukumäärät

Jatkotyöskentely

• ruokailuun ja pöydän kattamiseen sanastoa harjoitellaan kotileikissä tai kahvilaleikissä
• tehdään lasten kanssa lehdistä leikatuista tai tulostetuista kuvista ruokailuun liittyvä muistipeli (huomioi verbit)

Aikuisen rooli

• aikuinen osallistuu toimintaan ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
• aikuinen kattaa yhdessä lasten kanssa ruokapöydät, ruokailee yhdessä lasten kanssa samassa pöydässä
• osoittaa kiinnostusta ja arvostusta lasten tekemiseen, ilahtuu lapsen onnistumisista
• tuo tekemiseen tavoitteena olevat käsitteet ja tukee lasten omia aloitteita luokitteluun, vertailuun yms. pohdintaan
• tukee lasten omia keskusteluideoita
• tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
• aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus ja jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

• yhteinen tekeminen tukee lasten ystävyyssuhteita
• toiset lapset tuovat uutta sanastoa ja kielellisiä malleja
• neuvottelu- ja vuorottelutaitojen sekä siinä tarvittavan sanaston harjoittelu mahdollistuu toisten lasten avulla
• yhdessä pohtiminen antaa mahdollisuuden harjoitella oppimaansa
• pöydän kattamisessa ja ruokailussa tulee yhteisen keskustelun avulla samoista käsitteistä ja sanastosta paljon toistoa, mikä tukee kielen oppimista

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

• kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
• aikuinen näyttää ja kertoo samalla esimerkiksi, mihin lautanen laitetaan ”lautanen on pöydällä”
• aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
• aikuinen nimeää välineet esimerkiksi haarukka, lautanen, lasi toistaen niitä usein
• aikuinen käyttää toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi ”sinulla on paljon ruokaa”, ”lautanen on tyhjä”
• lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esimerkiksi näyttämällä mitä haluaa

Alkeiskielitaito

• rohkaisee lasta toistamaan kuulemiansa sanoja
• lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti, eleellä esimerkiksi näyttäen tai toimimalla
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
• lyhyet kuvailevat lauseet liittyen vertailuun, luokitteluun, paikanmääreisiin ja lukumääriin esimerkiksi ”maito on kylmää”, ”haarukka on terävä”, ”lasi on lautasen yläpuolella”
• rohkaisee lasta vastaamaan kysymällä lapselta esimerkiksi ” kummalla on enemmän maitoa?” ja toistamalla lapsen vastauksen lauseena
• antaa lapselle aikaa vastata kannustaen vastaamaan lauseella ja mahdollistaen keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

• käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat, vertailu, luokittelu ja lukumäärät
• antaa pidempiä toimintaohjeita esimerkiksi ”laske montako haarukkaa puuttuu pyöreästä pöydästä ja vie ne sinne, vie kolme lasia matalaan pöytään ja kaksi lasia korkeaan pöytään”
• annetaan lapselle mahdollisuus pidempään kerrontaan
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
• kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta esimerkiksi ”montako tuolia teillä on kotona pöydän ympärillä?”, ”miksi ruoka on kuumaa?”, ”minne viet tyhjän lautasen?”, ”milloin jäätelö sulaa?”, ”millaista maito on?”
• tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta osallistumalla yhteiseen keskusteluun 

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Kuukauden sana -tehtävä:

• huoltajat ja lapsi valitsevat kotona yhdessä heidän äidinkielellään lapsiryhmässä opeteltavan sanan (liittyen vertailuun, luokitteluun, lukumäärään tai paikanmääreeseen esimerkiksi edessä, kahdeksan, iso)
• huoltajat kirjoittavat sanan paperille kotona (on hyvä kirjata viereen myös se, miten sana lausutaan)
• sanasta piirretään tai tulostetaan kuva ja laitetaan seinälle. Sana voidaan opetella kaikkien lasten kanssa yhdessä