Kotikielet tutuiksi luokassa

Kielitietoisuus on läpäisevä periaate koko koulussa. Koulun ja luokan monikielisyys edistää kaikkien oppilaiden ajattelua ja kielitietoisuutta. Siksi kaikki kielet saavat näkyä koulussa. Oman äidinkielen hallitseminen auttaa muiden kielien osaamisessa ja kehittää ajattelun ja työskentelyn taitoja. Tätä on hyvä painottaa kaikille – opettajille, vanhemmille ja muille toimijoille.

Tapoja kielitietoisuuden toteuttamiseen ovat esimerkiksi:

  • Oppilaat saavat käyttää kaikilla tunneilla omaa äidinkieltä.
  • Jokaisen luokan ovessa on esillä kaikki ne kielet, joita luokassa puhutaan.
  • Erilaisia käsitteitä ja sanoja nimetään kaikilla luokan kielillä: esim. luvut 1-10 ja tervehdykset ovat esillä kaikilla luokan kielillä.
  • Luokassa on käytössä monikulttuurinen juhlakalenteri, josta oppilaat näkevät eri kulttuurien tärkeitä juhlia. Kalenteriin voi myös lisätä juhlia.
  • Helppo ja nopea tapa tuoda monikielisyyttä ja kielitietoisuutta luokan arkeen on lontoolaisen Newbury Parkin peruskoulun kehittämä Language of the Month -konsepti.

Käyttökuvaukset

Herttoniemessä lapset ovat mielissään, kun ovat nähneet omalla kielellään kirjoitettua tekstiä. Oppilaat ovat olleet motivoituneita ja innokkaita oppimaan sanoja toisten oppilaiden kotikielillä. Erityisen merkityksellistä on se, miten kielitietoisen luokan rakentaminen näkyy luokan hyväksyvässä ilmapiirissä. Tämä antaa mahdollisuuden valmistavan opetuksen oppilaalle tuoda esille osaamiaan asioita.

Herttoniemenrannan ala-aste

Inklusiivisen toimintakulttuurin etuna on, että valmistava oppilas pääsee heti osaksi ryhmää ja oppimisprosessia. Meillä Meri-Rastilassa oppilaiden kotikielet ovat näkyvillä arjessa. Aamuisin tervehdimme yhdellä tai useammalla kielellä. Oppilaat opettavat tervehdyksiä ja muita sanoja mielellään toisilleen. Järjestämme myös eri kielten viikkoja, jolloin kyseistä kieltä osaava oppilas opettaa muille sen kielen sanastoa.

Esimerkki oman kielen käyttämisestä oppitunnilla:

Viidennen luokan historian tunnin aiheena on antiikin Rooma. Valmistavan opetuksen oppilaan paikka on ryhmässä, jossa on hänen äidinkieltään osaava oppilas. Jos luokassa ei ole samaa kieltä osaavaa lasta tai aikuista, voi hyödyntää sanakirjoja ja kuvahakua. Valmistavan opetuksen oppilaalle ohje on katsoa kirjan kappaleen kuvat ja piirtää kiinnostavin kuva vihkoonsa. Muu ryhmä käy läpi tunnin aihetta. Myöhemmin oppilas saa keskustella muun ryhmän kanssa aiheesta, ja samaa kieltä osaava oppilas avaa käsitteitä valmistavan opetuksen oppilaalle. Oppilas siis voi olla osana ryhmää silloinkin, kun ryhmä opiskelee suomen kielellä. Hän oppii reaaliaineiden sisältöjä kielestä riippumatta.

Lisätietoa aiheesta löytyy Heini Lehtosen väitöskirjasta. Mielenkiintoista luettavaa on myös Anna-Leena Riitaojan väitöskirja.

Meri Rastilan ala-aste