KAIKKIEN KOULU – Helsingin kaupunkiyhteinen koulusegregaation vähentämisen toimintamalli

Perusopetus

Rahoittaja: opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankeaika: 1.1.2022-31.10.2025

Yleistä hankkeesta

Vuoden 2022 alussa käynnistynyt Kaikkien koulu -hanke pyrkii kehittämään koko kaupungille yhteisen toimintamallin koulujen välisten erojen tasaamiseksi. Hanke tähtää siihen, että kaikilla Helsingin alueilla perheet voivat luottaa oman lähikoulun olevan kaikille hyvä koulu. Hanke vahvistaa niin kaupungin sisäistä yhteistyötä eri toimialojen välillä kuin vuoropuhelua perheiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on löytää ketterät käytännöt, jotka toimivat koulujen parhaaksi. Hankkeessa myös luodaan entistä vahvempaa tietopohjaa palvelujen kehittämiseksi ja yhteiset mittarit päätöksenteon tueksi. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki. Ensimmäinen kausi alkoi vuonna 2022. Jatkokausi ulottuu vuosille 2024–2025.

Hanke on osa Helsingin kaupunkiuudistusta

Helsingissä on tunnistettu alueelliset erot koulujen lähtökohdissa sekä niistä johtuvat haasteet, mutta Helsinki ei ole yksin etsimässä ratkaisuja koulujen alueellisen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyi koordinoimaan työtä valtakunnallisella tasolla, sillä naapurustojen avuntarve on tunnistettu ympäri Suomen. Useat kaupungit ja kunnat toteuttavat kehittämistyötä ja innovaatioita ja oivalluksia jaetaan kaupunkien kesken.

Helsingissä hanke kytkeytyi heti osaksi kaupunkiuudistuksen toimeenpanoa valtuuston päättämillä kaupunkiuudistusalueilla (Malminkartano-Kannelmäki, Malmi, Mellunkylä ja Meri-Rastila). Hanke edistää kaupungin keskeisiä strategioita ja ohjelmia, kuten Helsingin kaupunkistrategiaa 2021–2025, Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Koulutus 2030 tavoitteita sekä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa (AM-ohjelma).

Kaupunkiuudistusalueilla on tarkoitus tehdä pitkäjänteistä työtä segregaation vähentämiseksi ja alueiden vetovoimaisuuden kasvattamiseksi ja tähän kokonaisuuteen myös koulusegregaation vähentäminen liittyy.​ Lähikoulujen merkitys lapsiperheille on suuri, joten koulujen ja asuinalueiden vetovoima vahvistavat toisiaan. Kaupunkiuudistuksen tarkoituksena on kehittää elinvoimaisia ja viihtyisiä kaupunginosia, joilla eri osapuolet toimivat yhdessä niin toimivaa palveluverkkoa kuin myös kouluja tukevia ratkaisuja suunniteltaessa. Tavoitteena on etsiä ja kuvata niitä yhteistyön käytänteitä, jossa tiedot ja toimintatavat kohtaavat parhaiden lopputulosten saavuttamiseksi.

Vuosina 2022-2023 toteutetut työpaketit:

  1. Koulusegregaatiota kuvaavan tietopohjan ja mittariston luominen​.  Eri toimialoille hajaantunutta tietoa ja hyviä käytäntöjä koottiin yhteen, mutta tuotetiin myös täysin uutta tutkimustietoa esimerkiksi oppilasvirroista. Tiedon avulla on helpompi tehdä koulujen työtä tukevia päätöksiä sekä suunnitella entistä parempaa palveluverkkoa.
  2. Koulujen myönteisen erityiskohtelun määrärahojen jaon uudistaminen. Tavoitteena oli uusia kaupungin myönteisen erityiskohtelun laskentatapa käyttäen taustamuuttujina koulujen oppilaiden ja heidän huoltajiaan kuvaavia koulukohtaisia keskiarvotietoja aiemman aluetiedon sijasta. Näin resursseja voidaan kohdentaa entistä tarkemmin koulujen välisiin toimintaympäristön eroihin perustuen.
  3. Palveluverkon ja koulupiirien kehittäminen kaupunkiuudistuksen toteutusta tukien. Lähikoulujen merkitys lapsiperheille on suuri, joten koulujen ja asuinalueiden vetovoima vahvistavat toisiaan. Kaupunkiuudistuksen tarkoituksena on kehittää elinvoimaisia ja viihtyisiä kaupunginosia, joilla eri osapuolet toimivat yhdessä niin toimivaa palveluverkkoa kuin myös kouluja tukevia ratkaisuja suunniteltaessa. 

Vuoden 2024 ja 2025 työpaketit:

  1. Koulusegregaation kaupunkiyhteisen tietopohjan työstäminen toimialojen väliseen työskentelyyn. Tavoitteena on luoda toimialojen välisen yhteistyön ja yhteisen aluetilannekuvan muodostamisen mahdollistava tietopohja, johon välittyy niin tilasto- ja kyselytietoja kuin toiminnassa syntyvää ymmärrystä lasten ja nuorten sekä perheiden tarpeista ja alueellisista ilmiöistä. Koulusegregaation tietopohjan ympärille pyritään muodostamaan asiantuntemuksen verkosto, jossa tietoa tulkitaan yhteiseksi ymmärrykseksi eri alojen ammattilaisten yhteistyönä.
  2. Osallisuuden ja viestinnän vahvistaminen koulun ja kodin sekä toimialojen välisellä yhteistyöllä. Tavoitteena on alueellisesti voimaannuttavien naapurustojen luominen, sujuvien opinpolkujen esiintuominen sekä alueiden ja koulujen vetovoiman kasvattaminen. Yhdessä kotien ja palveluiden kesken haetaan ja rakennetaan näkymiä alueellisiin mahdollisuuksiin ja opinpolkuihin.

Tarveperustaisen rahoituksen tilannekatsaus 2023

Yhteystiedot

Jenni Väliniemi-Laurson, projektipäällikkö, p. 040 334 4771, jenni.valiniemi-lauson@hel.fi

Ville Palkeinen, projektikoordinaattori, p. 040 529 1988, ville.palkeinen@hel.fi