Tipuprojekti 7. luokalla
Pitäjänmäen peruskoulun seitsemännen luokan oppilaat toteuttivat loppuvuodesta 2018 projektin, jossa he tutustuivat lintuihin ja niiden merkitykseen. Projekti huipentui munien haudontaan ja tipujen syntymään. Projektin hautomis- ja kuoriutumisvaihetta oli mahdollista seurata reaaliaikaisen suoratoiston avulla (livestriimaus). Linkki suoratoistoon jaettiin koko koululle ja eri yhteistyötahoille.
Tavoitteet
- opiskella asioita ilmiön kautta ja samalla yhdistää eri oppiaineita
- kehittää oppilaiden aktiivisuutta ja osallisuutta
- hyödyntää digitaalisuutta monipuolisesti
- tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa
Mitä tehtiin?
Aiheeseen tutustuminen
Oppilaat tutustuivat aluksi lintuihin ja niiden lisääntymiseen, munien rakenteeseen ja käyttöön mm. ruuanvalmistuksessa kirjallisten tietolähteiden ja omien havaintojen ja kokeiluiden kautta. Tutkimme kananmunapakkauksia ja selvitimme siipikarja- ja kananmunatuotannon eri vaiheita. Lisäksi testasimme munien kestävyyttä, arvioimmen niiden ominaisuuksia ja teimme niistä erilaisia ruokia. Oppilaat vierailivat myös lähikaupoissa tutustumassa vähittäiskauppojen tarjontaan.
Etukäteisvalmistelut
Tutustumisen jälkeen selvitimme erilaisia vaihtoehtoja saada hedelmöittyneitä kananmunia koululle. Muutaman puhelinsoiton ja sosiaalisen median kautta saadun kontaktin avulla saimme munia Helsingin kaupungin omistamalta Haltialan tilalta. Käpylän peruskoulun luokanopettaja Ville Teittinen auttoi meitä projektin aloituksessa. Tämän lisäksi olimme saaneet lainaksi hautomakoneen ja kuoriutumisen jälkeen tarvittavat tarvikkeet, sekä hankkineet reaaliaikaiseen suoratoistoon tarvittavan välineistön.
Hautomisen ja kuvaamisen aloittaminen
Kun etukäteisvalmistelut oli tehty, haimme yhdessä muutaman oppilaan kanssa seitsemän kananmunaa Haltialan tilalta ja haudoimme niitä biologian luokan takahuoneessa 21 päivää. Oppilaat huolehtivat hautomakoneen toimivuudesta ja tarkastivat sen asetukset (lämpötila ja suhteellinen kosteus) ja sopivan vesimäärän päivittäin. Lisäksi punnitsimme munat ja arvioimme alkioiden kehitystä läpivalaisulampun avulla.
Hautominen, lampulla tehdyt tarkkailut, kuoriutuminen ja tipujen ensimmäiset päivät kuvattiin reaaliaikaisesti ja linkki suoratoistoon jaettiin kouluun ja koteihin. Oppilaista oli hauska seurata suoratoiston katselumääriä ja päästä vastaamaan seuraajien kysymyksiin mm. tipujen voinnista. Raportoimme projektista myös koulun Facebook-sivulla.
Kuoriutumisen jälkeen
Kuoriutumisen jälkeen tiput olivat koululla neljä päivää. Oppilaat huolehtivat tipujen ruokinnasta ja muista tarpeista. Tiput söivät oppilaiden keittämiä kananmunia ja hienontamia kaurasuurimoita. Lisäksi oppilaat huolehtivat oikeanlaisesta lämpötilasta ja tipujen asumuksen siisteydestä yhdessä opettajan kanssa. Tipujen toimintaa pystyi seuraamaan edelleen reaaliaikaisesti suoratoiston avulla ja jokainen luokka pääsi katsomaan tipuja myös livenä.
Oppilaat järjestivät tipuille myös nimikilpailun. Tiput kuvattiin ja kuvat laitettiin Padlet-seinälle.
Linkki jaettiin luokkien luokanohjaajille ja kaikki koulun oppilaat saivat pienissä ryhmissä ehdottaa tipuille nimiä. Seiskan oppilaista koottu raati kävi ehdotukset läpi ja teki nimistä päätökset. Tipujen kuvat ja nimet julkistettiin Padlet -seinän lisäksi koulun vitriinissä.
Neljän päivän jälkeen tiput pääsivät uuteen kotiin entisen rehtorimme kanalaan.
Seuraamme edelleen kanojen kehitystä entisen rehtorimme välittäminen tietojen ja kuvien avulla. Lisäksi pääsemme vierailemaan kanalassa ja näkemään missä olosuhteissa kanat nyt elävät. Kuvaamme vierailun, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus nähdä kasvattamiemme kanojen elämää. Ehkäpä saamme maistaa myös niiden munia!
Miten tehtiin?
Oppilaat osallistuivat projektiin aktiivisesti alusta alkaen. Virittäytyminen aiheeseen tehtiin pareittain, ruuanvalmistus, kaupassa vierailu ja erilaiset kokeet pienissä, 3-4 oppilaan, ryhmissä. Oppilaat selvittivät yhdessä opettajan kanssa mistä kananmunia voisi saada, hankkivat ja hakivat tarvittavat välineet ja järjestivät suoratoistolle sopivat olosuhteet (taustaseinät, valaistus, tekniset laitteet).
Munien hakemisen jälkeen oppilaat vastasivat haudonnan onnistumisesta, tipujen hoidosta ja suoratoiston onnistumisesta pienissä ryhmissä annettujen vastuiden ja aikataulujen mukaan. Kokemuksia jaettiin sosiaalisessa mediassa.
Projektin kirjallinen osa kuvineen tallennettiin sähköiseen portfolioon (Google Classroom).
Osallistujat
Seitsemännen luokan oppilaat toteuttivat projektin. Heidän lisäksi projektiin osallistuivat kaikki koulun oppilaat, huoltajat, yhteistyötahot ja henkilökunta reaaliaikaisen suoratoiston ja nimikilpailun kautta.
Arviointi
Oppilaat tallensivat sähköiseen portfolioon eri aihepiireistä tehdyt esittelyt ja kauppatehtävien raportit ja kuvat. Oppimiskokonaisuuden jälkeen oppilaat arvioivat omaa oppimistaan ja ryhmän työskentelyä ja kävivät opettajan kanssa arviointikeskustelun.
Materiaalit
- Hedelmöittyneet kananmunat, hautomakone, tipujen laatikko, puruja teknisen käsityön luokasta, lämpölevy, juomapullo, ruokinta- ja juoma-alustat, ruokaa tipuille
- Webbikamera, livestriimaukseen soveltuva ohjelma (meillä Youtube Live)
- Tietokone
Käytetyt sovellukset:
- Google Classroom
- Google Slides
- Padlet
- Youtube
Plussat
Projekti vahvisti
- oppilaiden motivaatiota, aktiivisuutta ja vastuun ottamista
- yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja
- oppiaineiden välistä yhteistyötä ja ilmiöoppimista
- tietoteknistä osaamista
- yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden ja kotien kanssa
- kokonaisvaltaista ymmärrystä tutkittavasta aiheesta
Kehitettävää
- oppiaineiden välistä yhteistyötä olisi voinut laajentaa (esim. matematiikassa munien painokehitystä olisi ollut hienoa seurata systemaattisemmin ja piirtää tuloksista esim. kaavioita, kuvataiteessa käsitellä valokuvia jne.)
- vastuiden jako ryhmien välillä olisi voinut olla tasaisempaa