Liikutaan yhdessä: Metsäretki

Mennään lasten kanssa metsään. Metsä tarjoaa eri vuodenaikoina erilaisen sanaston. Retki sisältää esimerkiksi erilaisia luontotehtäviä, leikkimistä ja liikkumista.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

• tutustutaan yhdessä lasten kanssa retkipaikan ympäristöön: näyttäen, etsien, löytäen, havainnoiden, nimeten, kokeillen ja liikkuen.
• retken jälkeen kokemuksiin palataan lasten kanssa yhdessä esimerkiksi kuvin, kerättyjen materiaalien ja yhteisten keskustelujen kautta.

Keskeistä sanastoa

• kävellä, juosta, istua, kiivetä, tasapainoilla, ryömiä, hyppiä, kieriä, kerätä, etsiä, rakentaa, laulaa, kuunnella, sataa
• puu, oksa, kivi, kallio, pensas, käpy, aurinko, pilvi, lintu, orava, jänis, polku, pesä, retki, reppu, eväät, lehti, neulanen, mustikka, lumi
• värit, pieni, iso, karhea, sileä, märkä, kuiva, kuuma, kylmä, pyöreä, soikea, liukas, lämmin
• lukumäärät, edessä, takana, päällä, alla, vieressä, ylhäällä, alhaalla

Aikuisen rooli

• aikuinen tekee kuvat tulevan retken vaiheista ja esittelee ne lapsille ennen retkeä
• aikuinen osallistuu retkellä luonnossa leikkimiseen esimerkiksi rakentamalla lasten kanssa majoja
• tukee lasten omia havaintoja ja ideoita ja rikastaa leikin kulkua esimerkiksi tuomalla leikkiin uuden luontomateriaalin tai esineen
• tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
• tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
• aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

• osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
• metsäretkellä toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
• toisen kanssa syntyy yhteinen ilo luonnossa liikkumisesta, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
• lapset tuovat metsäretkeen uutta liikkumisen sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaidon huomioiminen

Ei yhteistä kieltä

• toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (valokuva, digiväline, kuvitettu päiväjärjestys)
• kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
• aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin esimerkiksi ilmeisiin ja eleisiin
• aikuinen auttaa lasta ymmärtämään kuvien avulla, mitä seuraavaksi tapahtuu esimerkiksi, kun syödään eväät ja palataan retkeltä takaisin
• aikuinen käyttää retkeen ja liikkumiseen liittyviä toistuvia sanoja esimerkiksi kävellä, juosta, istua
• aikuinen nimeää asioita esimerkiksi puu, lintu, muurahainen
• lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista

Alkeiskielitaito

• metsäretkellä aikuinen sanoittaa, mitä retkellä tapahtuu. Eleet, ilmeet ja kuvat ovat kielen ja vuorovaikutuksen tukena
• lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla näyttäen tai sanallisesti
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
• aikuinen tuo havainnollisesti esiin retkellä ja leikissä tarvittavat sanat ja käsitteet esimerkiksi kiivetä, kerätä, rakentaa, pieni – iso, päällä – alla, hidas – nopea, edessä – takana
• aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi ” pieni lintu lentää”, ”mikä eläin tämä on?” tai ”mitä tämä hämähäkki tekee?”. Lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella

Peruskielitaito

• aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä esimerkiksi ”märkää lunta sanotaan nuoskalumeksi” 
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
• kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”miksi kiipesit kivelle?”, ”mihin olet menossa?”, ”milloin lehdet ovat keltaisia?”, ”millainen puu on kesällä?”, ”mitä eroa on kivellä ja kalliolla”
• lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
• aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta, esimerkiksi sopii lasten kanssa yhdessä, kuka on kenenkin pari tms.
• metsäretkellä voidaan käyttää moniosaisia ohjeita kuten ”kiipeä kaatuneen puun yli ja laita oma reppusi ison kiven taakse”

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

• metsäretki dokumentoidaan ja opeteltuja sanoja voidaan kirjata muistiin lapsen vihkoon tai voidaan antaa retkikuvia kotiin
• lapset ottavat metsäretkellä valokuva toisistaan liikkumassa erilaisissa asennoissa ja tilanteissa. Valokuvat laitetaan seinälle (tai digiväline) huoltajien nähtäville