Ilmiöillä uutta oppimista ja opettajuutta luomassa
Hiidenkivessä on luotu pitkäkestoinen ja aidosti opiskelukulttuuria muuttava työskentelytapa, jossa ainejakoisuus rikotaan ilmiölähtöisyyden toteuttamiseksi. Kysessä ei ole kokeilu tai ykisttäinen oppimisen toteutus, vaan kyse on koko koulun toimintakulttuurin pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta kehittämisestä, joka alkoi OPS 2016:n myötä ja jatkuu edelleen. Yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa on luotu jokaiselle luokka-asteelle kaksi jakson mittaista ilmiökokonaisuutta, joihin oppituntejaan antaa neljä ainetta.
Tavoitteet
- Tieteenalojen yhteistyö: Oppimisen laaja-alaisuus ainejakoisuuden sijaan
- Projektityöskentelyn kehittäminen enemmän oppilaslähtöiseksi.
- Opettajuuden muutos: Eri aineiden opettajien välisen yhteystyön lisääminen.
- Tavoitteena on saada laaja-alaisuus ja oppiainerajojen ylittäminen osaksi päivittäistä koulutyötä.
Mitä tehtiin?
Hiidenkiven tavoitteena oli kehittää ilmiömalli, joka sopii suureen yhtenäiseen peruskouluun ja jaksojärjestelmään ja on osa koulun arkea. Yksi ilmiö kestää koko jakson ajan ja se on merkitty lukujärjestyksiin, kuten oppiaineetkin. Tavoitteena oli saada laaja-alaisuus ja oppiainerajojen ylittäminen osaksi päivittäistä koulutyötä. Tavoitteet ilmiökokonaisuuksiin nousevat suoraan ennen kaikkea mukana olevien oppiaineiden OPS:n taitopohjaisista tavoitteista.
Keväällä 2016 ideoimme yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa uuden opetussuunnitelman mukaisen ilmiömallin koulullemme. Helsingin linjan mukaisesti jokainen koulumme oppilas osallistuu kahteen laajamittaiseen ilmiökokonaisuuteen lukuvuoden aikana. Koulussamme on nelijaksojärjestelmä, joten luonnollinen ratkaisu oli rakentaa yhden jakson (9-10 viikkoa) mittaisia ilmiöitä. Jokaisessa ilmiössä on mukana neljä oppiainetta, niin että joka viikko oppilaalla on 4 x 90 min oppituntia ilmiöoppimista ilmiöjakson aikana. Kukin oppiaine osallistuu ilmiötyöskentelyyn peruskoulun aikana suhteessa opetusmäärään.
Kukin oppiaine antaa suhteessa kokonaistuntimääräänsä yhtä paljon tunteja peruskoulun aikana ilmiöopetukseen.
Kunkin ilmiöopiskelujakson aikana neljä oppiainetta valjastetaan tähän moninaiseen opiskeluun. Lukujärjestykseen on merkitty ilmiötunnit, joiden aikana ilmiöaiheeseen tutustutaan kunkin oppiaineen näkövinkkelistä.
Miten tehtiin?
Lähtökohtana oli, että koko koulu ei tutkaile samoja ilmiöitä, vaan aiheet valitaan vuosiluokittain. Kokosimme siis edustuksellisen oppilasjoukon ideoimaan, millaisia ilmiötä olisi mielenkiintoista tutkia eri vuosiluokilla. Noin puolet ilmiöstä kehiteltiin tässä seminaarissa ja loput kehittelimme opettajien kesken. Ohjenuorana oli kuitenkin koko ajan se, että ilmiönkokonaisuuden aihe ei saa olla liian rajattu, jotta oppilaan omille näkökulmille jää aidosti tilaa.
- Esimerkkejä oppilaiden ideoimista ilmiöistä: työelämätaidot 9. lk., oma juttu 4. lk., metsä 3. lk.
- Esimerkkejä opettajien ideoimista ilmiöistä: kuluttajataidot 5. lk., kestävä kehitys 7. lk., satu 1. lk.
Yhteisopettajuus ja yhteissuunnittelu tukevat ilmiöiden suunnittelua ja toteutusta. Opettajat suunnittelevat ilmiöitä yhdessä useamman kerran vuodessa. Ilmiöiden suunnitteluun käytetään opettajien YS-aikaa jakson alussa, puolivälissä ja lopussa. Jokaisen ilmiöjakson alussa oppilaita osallistetaan kyseisen ilmiön suunnittelussa.
Oppilaiden kanssa käydään vuosittain läpi valittuja ilmiöitä ja mietitään uusia tulokulmia tai muutosehdotuksia aiheisiin.
Osallistujat
Koko kouluyhteisö osallistuu ilmiömäiseen opiskeluun.
Arviointi
Ilmiöopiskelun aineita ja oppilaiden toiveita mietitään vuosittain, vaikka ilmiöaiheet sinällään pysyvät samoina läpi peruskoulun.
- Vuonna 2016 joissakin ilmiöissä oli mukana jopa kuusi oppiainetta. Totesimme, että tämä on aivan liikaa ja esim. ainerajojen ylittäminen käy hankalaksi. Seuraavana lukuvuonna vähensimme oppiaineiden lukumäärää neljään, joka on ollut hyvä ratkaisu.
- Totesimme ensimmäisen kahden vuoden jälkeen, että monessa yläkoulun ilmiössä ainerajat eivät ylity aidosti. Myöhemmin olemme panostaneet erityisesti ilmiöiden prosessien suunnitteluun. Opettajat ovat saaneet koulutusta esim. tutkivasta oppimisesta ja design thinking- menetelmästä, joita olemme käyttäneet ilmiöissä oppiainerajat ylittävissä tutkimusprojekteissa.
- Myös ilmiöiden teemoja on osin muutettu oppilaiden ja opettajien toiveista.
Materiaalit
Ilmiöissä hyödynnetään autenttisia ja ajankohtaisia materiaaleja. Koululla käy vierailevia asiantuntijoita ja oppilaat ottavat asiantuntijoihin yhteyttä omien projektiensa puitteissa. Ilmiöissä hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristö laajenee usein myös koulun ulkopuolelle. Sähköiset oppimisympäristöt sekä monipuolinen tekeminen retkineen ovat elimellinen osa ilmiöopiskelua läpi peruskoulun.
Plussat
- Oppilaiden aito osallisuus ja mielekkyyden kokemus
- Struktuurit ja “scaffolding”, esimerkiksi tutkivan oppimisen malli
- Avoimet tehtävät
- Monipuoliset ilmaisukeinot ja luovuus
- Oppimisympäristön laajentaminen
- Autenttiset tehtävät ja autenttiset yleisöt
- Luokka ja ryhmä oppivina yhteisöinä
- Digitaalisuus yhteisöllisenä työvälineenä
- Opettaja asiantuntijana, valmentajana ja organisoijana
- Opettajien lisääntynyt yhteistyö
Kehitettävää
- Ainejakoisen tiedemaailman ohut perinne poikkitieteellisyyteen: Edelleen ainerajojen ylittäminen etenkin yläkoulussa
- Aineiden tasavertaisuus
- Vaatii yhteisuunnittelua ja uutta opettajuutta
- Perinteisen projektiopiskelun ongelmat
- Miten tukea syväoppimisen taitojen kehittymistä
- Ilmiötyöskentelyn tuotosten esittely
- Oppimisen arviointi