Käsikirja kielirikasteiseen opetukseen

Helsinkiläiset opettajat Riikka-Liisa Salomaa, Hanna-Kaisa Rautio, Jenni Kohl, Janne Rusama, Aapo Marjanen ja Riikka Räisänen ovat tehneet uraauurtavaa työtä kielirikasteisen opetuksen kehittämiseksi. He tuottivat Handbook for English-enriched teaching and learning -käsikirjan (PDF), joka on suunnattu vuosiluokkien 1−6 englannin kielirikasteiseen opetukseen. Käsikirja on kaikkien kielirikasteista opetusta järjestävien koulujen käytettävissä.

Kielirikasteisessa opetuksessa opiskellaan eri oppiaineita, erityisesti lukuaineita, muulla kielellä kuin suomeksi siten, että opetuksesta enintään 25 % on vieraalla kielellä. Kielirikasteista suomi−englanti-opetusta järjestetään 11 Helsingin kaupungin koulussa. Lisäksi yhdessä koulussa järjestetään kielirikasteista opetusta venäjäksi.

Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salo kiittää opettajia merkittävästä kehittämistyöstä ja toteaa: ”Tämä opettajien tekemä käsikirja on kattava ja pedagogisesti laadukas tukimateriaali kielirikasteiseen suomi−englanti-opetukseen. Käsikirja on myös valtakunnallisesti merkittävä, sillä se kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin kielirikasteisen opetuksen kielelliset ja sisällölliset tavoitteet”.

Kahden vuoden kehittämistyö huipentui käsikirjan julkaisuun ja työryhmän palkitsemiseen

Kehittämistyö käynnistyi lukuvuonna 2017–2018 Lauttasaaren ala-asteen koulussa. Ajatus käsikirjan tekemisestä syntyi kielirikasteisten opettajien yhteisestä tarpeesta. ”Tavoitteenamme oli ensinnäkin luoda opettajille arjen avuksi ja tueksi työkalu, jonka avulla kielirikasteisen opetuksen toteuttaminen helpottuisi. Toinen tärkeä tavoitteemme oli yhtenäistää kielirikasteisen opetuksen periaatteita kaupunkitasolla”, kertovat opettajat Jenni Kohl ja Hanna-Kaisa Rautio.

Rautio ja Kohl toteavat, että vaikka käsikirjan tuottaminen oli työläs prosessi, oli se myös ehdottoman antoisa. ”Käsikirjan tuottamiseen kuului muun muassa kirjoittamista, sisältöjen ideoimista, materiaalien tutkimista, oikeakielisyyden varmistamista, sana- ja lauselistojen keräämistä ja kaiken tämän tarkistamista sataan kertaan. Työryhmämme hitsautui erinomaisesti yhteen, ja vaikka epätoivo olikin välillä iskeä, jatkettiin työn tekemistä yhdessä suurella ilolla”, kertoo Rautio ja kiittää kanssaopettajiaan yhteisestä työstä.

”Käsikirjan tekeminen oli jännittävää ja hauskaa, ja meillä oli todella loistava tiimi. Ja harvoin sitä kieltenopettaja pääsee tutustumaan näin tarkasti koko alakoulun opetussuunnitelmaan!” iloitsee puolestaan Kohl.

Käsikirjan tekijät myös palkittiin ansiokkaasta kehittämistyöstä, vaikkakin koronavirustilanteen takia palkitsemistilaisuus jouduttiin perumaan. ”Palkitsemisen myötä työryhmämme koki, että työtämme arvostettiin ja se nähtiin tärkeänä myös kaupunkitasolla. Toivonkin, että vastaavanlaisissa projekteissa opettajien työpanosta arvostetaan myös jatkossa”, vinkkaa Rautio.

Kielirikasteinen opetus kehittää kielitaitoa monipuolisesti

Pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen Helsingin kaupungilta toteaa, että kielirikasteinen opetus on kokonaisvaltainen tapa oppia, koska samalla opitaan sekä kieltä että oppiaineiden sisältöjä. ”Tavoitteena on kannustaa ja aktivoida oppilaita kohdekielen käyttöön ja kehittää kielitaitoa monipuolisesti”, hän jatkaa.

”Tämä käsikirja tukee osaltaan kaupunkistrategista tavoitetta kielirikasteisen opetuksen lisäämisestä. Muita kieliin ja kielenopetukseen liittyviä kaupunkitasoisia strategiatavoitteita ovat englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärän kaksinkertaistaminen, kielikylpyopetuksen lisääminen, A1-kielen opetuksen aloittaminen ensimmäiseltä luokalta, kiinan kielen opetuksen lisääminen sekä Nordiska skolan -konseptin luominen”, Koistinen muistuttaa.

Hän myös kiittelee vielä jälkikäteen upeaa työryhmää: ”Oli ilo työskennellä innostuneen ja ammattitaitoisen tiimin kanssa. Tiimin jäsenet täydensivät toistensa osaamista ja lopputulos on erinomainen”.