Esi- ja alkuopetuksen kielitietoista yhdessä oppimista: Yhteinen satukirja

Valokuvassa oppilaita satupiirissä ulkona lumihangessa.
Esi- ja alkuopetuksen oppilaat kuuntelevat toistensa keksimiä satuja.

Toiminnan keskeinen sisältö

Esi- ja alkuopetuksen ryhmät tapasivat lähimetsässä tai koulussa/päiväkodissa 2–3 kertaa kevään aikana. Jokaisella tapaamiskerralla oli oma teema (esim. ystävyys, keväinen luonto). Yhteisissä tapaamisissa juteltiin teemasta, leikittiin teemaan liittyviä leikkejä ja luettiin teemaan liittyvä satu tai tarina.

Alkuopetuksen oppilaat kirjoittivat koulussa satuja sovitusta teemasta joko yksin, parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Tarinat kirjoitettiin tietokoneella puhtaaksi. Eskariopettaja sadutti eskareita, ja he keksivät yhdessä yhteisen sadun samasta teemasta.

Seuraavalla tapaamiskerralla eskariope luki eskariryhmän sadun koululaisille. Koululaiset lukivat omat satunsa eskareille. Koululaiset antoivat omat satunsa eskareille ja toisinpäin. Koulussa ja eskarissa kuvitettiin toisten tekemät sadut.

Sadut kuvituksineen koottiin yhteiseksi kirjaksi, josta otettiin kaksi kappaletta (toinen koululaisille ja toinen eskareille). Keväällä kokoonnuttiin kirjan julkistamistilaisuuteen juhlistamaan yhteistä satukirjaa. 

Keskeiset sisällölliset tavoitteet

  • tarinoiden keksiminen, kirjoittaminen ja kuvittaminen
  • ryhmätyötaitojen harjoittelu
  • toimiminen ja leikkiminen sääntöjen/ohjeiden mukaan

Kielelliset tavoitteet ja keskeistä opittavaa sanastoa

  • kuunteleminen, keskittyminen  
  • käsitteistön ja tavuttamisen harjoittelua, riimittelyä ja alkuäänteiden tunnistamista
  • kirjoittaminen, lukeminen, näppistaidot (koululaiset)
  • sanastoa: kirja, sivu, kuvittaminen, tosi/mielikuvitus, metsä- ja luontosanastoa, eläinsanastoa

Kielellinen tuki ja eriyttäminen

  • Luetaan tai kuunnellaan yhdessä satuja lasten eri kotikielillä.
  • Keskeiseen sanastoon tutustuminen ja sen harjoittelu etukäteen.
  • Opiskellaan keskeistä sanastoa myös lapsen omalla kotikielellä.
  • Lähdetään liikkeelle kuvista tai piirtämällä.
  • Sadun voi kertoa tai kirjoittaa myös muulla kielellä kuin suomeksi. 
  • Satu voi olla myös ns. hiljainen kirja, jossa on vain kuvia. 
  • S2-opettaja voi auttaa omien tuntiensa puitteissa satujen kertomisessa ja kirjoittamisessa. 
  • Retken ennakointi esim. sarjakuvan avulla.

Toisten lasten merkitys

  • Osallisuuden tunne vahvistuu ryhmän yhteisen toiminnan kautta.
  • Kieltä opitaan myös ikätovereilta, ei vain aikuisilta.
  • Samaa kieltä puhuvat oppilaat voivat työskennellä yhteisen sadun parissa.

Opettajien roolit

Esi- ja luokanopettajat suunnittelivat yhdessä yhteisten tapaamisten sisällöt ja tarvittavat materiaalit. Yhteisissä tapaamisissa opettajat ohjasivat toimintaa, kertoivat ohjeet tarvittaessa kuvatukea käyttämällä ja varmistivat, että kaikki oppilaat pääsivät mukaan ryhmän toimintaan. Ennen yhteistä tapaamista voi olla tarpeen käydä retken ohjelma ja tarpeellinen sanasto läpi oman ryhmän oppilaiden kanssa. S2-opettajat osallistuivat työskentelyyn omien tuntiensa puitteissa auttamalla saduttamisessa ja osallistumalla metsäretkiin esim. tukemalla S2-oppilaita sanastossa. 

Materiaalit

  • yhdessä luettavia satuja tai tarinoita (esim. Lukulumo)
  • mahdolliset kuvasanastot ja muut kuvatuet
  • kirjoitus- ja piirustusvälineet
  • tietokoneet

Oppimisympäristössä huomioitavaa

  • turvallinen retkikohde (selkeät rajat ja säännöt, missä ja miten ollaan)
Valokuvassa sivuja eskareiden tekemästä satukirjasta.
Sivuja eskareiden satukirjasta.
Valokuvassa sivuja koululaisten tekemästä satukirjasta.
Sivuja koululaisten satukirjasta.

Suunnittelu ja toteutus: Keinutien ala-asteen koulun Nallin toimipisteen ja päiväkoti Kivilinnan opettajat