Tutkitaan yhdessä: Ötökät ja hyönteiset

Lapsi löytää ulkoa kastemadon, muurahaisen tai leppäkertun ja tuo sen aikuiselle. Aikuinen innostuu lapsen tekemisestä ja aloitteesta tutkimiseen. Lisäksi aikuinen tuo tutkimiseen tarvittavat välineet lapsen aloitteiden mukaan esimerkiksi purkkeja, luuppi, suurennuslasi.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

• opetellaan yhdessä pihalta tai retkeltä löydettyjen hyönteisten nimet, ominaisuuksia, elinympäristöä (mitä se syö, missä ne liikkuvat, miten ne liikkuvat…)
• keskustelutaitojen vahvistaminen lasten välillä sekä lapsen ja aikuisen välillä  
  • lauseiden muodostamisen harjoittelu
  • leikki-ideoiden esille tuominen sanallisesti
  • kielellinen neuvottelutaitojen harjoittelu

Keskeistä sisältöä

• multa, hiekka, ämpäri, lapio, vesi, käytävä, suurennuslasi, luuppi, purkki, värit
• lentää, kaivaa, kiemurtelee
• hidas, nopea, pitkä, lyhyt, ylhäällä, alhaalla, pilkullinen, alla, päällä, pieni, suuri
• sekä esiin tulevat eläinten ja paikkojen nimet

Jatkotyöskentely

• lasipurkkiin laitetaan hiekkaa ja multaa kerroksittain sekä matoja – voidaan seurata millaisia käytäviä madot rakentavat
• opetellaan Manne Mato – laulu
• tutkitaan yhdessä lasten tietokirjoja aiheesta

Aikuisen rooli

• aikuinen osallistuu lasten käynnistämään tutkimiseen ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
• toiminta voi myös toteutua siten, että aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: valmistaa ymmärtämistä tukevan materiaalin ja miettii osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus ja toteutuu
• aikuinen tutkii yhdessä lasten kanssa, esimerkiksi hakee tutkimisessa tarvittavat välineet kuten luupin yms.
• osoittaa kiinnostusta ja arvostusta lasten tutkimista kohtaan, osallistuu ja innostuu
• tukee lasten omia ideoita vahvistaen ja innostaen lapsia tutkimaan esimerkiksi hakemalla lapsille suurennuslasin ja lukee lapsille aiheeseen liittyviä kirjoja
• tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
• aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus ja jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

• osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
• yhteisen elämyksen kokeminen tukee lasten ystävyyssuhteita
• yhteisen matopurkin tutkiminen lisää lasten välistä vuorovaikutusta, tuo uutta sanastoa ja antaa lapselle mahdollisuuden käyttää uusia oppimiaan sanoja
• lapset tuovat tekemiseen ja tutkimiseen uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

• aikuinen nimeää lapsen löytämän hyönteisen ja kutsuu muita lapsia katsomaan sitä
• aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
• kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
• aikuinen käyttää leikkiin liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi ”tämä on mato”, ”mato liikkuu”, ”leppäkerttu lentää”
• lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esimerkiksi näyttämällä

Alkeiskielitaito

• aikuinen kannattelee toimintaa sanoittaen mitä tapahtuu, kuvat ovat vuorovaikutuksen tukena
• aikuinen rohkaisee lasta toistamaan kuulemiansa sanoja
• lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti tai eleellä esimerkiksi näyttäen
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
• lyhyet kuvailevat lauseet esimerkiksi ”mato on pitkä”, ”leppäkerttu on pilkullinen”
• rohkaisee lasta vastaamaan kysymällä lapselta esimerkiksi ”mikä tämä on?”, ”mitä mato syö?” ja toistamalla lapsen vastauksen lauseena
• antaa lapselle aikaa vastata kannustaen vastaamaan lauseella ja mahdollistaen keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

• aikuinen käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä: verbit, substantiivit, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat
• annetaan pidempiä toimintaohjeita esimerkiksi ”hae varastosta keskimmäiseltä hyllyltä toinen lapio”
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
• annetaan lapselle mahdollisuus pidempään kerrontaan tekemällä kerrontaa tukevia lisäkysymyksiä esimerkiksi ”miten mato liikkuu?”, ”onko se hidas vai nopea?”, ”mistä löysit leppäkertun?”, ”millainen mato on?”, ”mihin laitat muurahaiset?”

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

• huoltajille kerrotaan lasten tutkimisesta
• annetaan lapsille kotiin paperi, jossa on tutkittujen hyönteisten kuvat esimerkiksi mato, leppäkerttu ja muurahainen
  • lapsilla on tehtävänä etsiä kyseiset hyönteiset kotipihalta yhdessä huoltajien kanssa ja merkitä paperiin löytämänsä hyönteiset
  • huoltajat kirjoittavat äidinkielellä hyönteisten nimet paperiin
  • tutkitaan yhdessä lasten kotona täydentämiä papereita, jossa on etsittyjen hyönteisten kuvat ja keskustellaan kokemuksesta esimerkiksi ”kuinka moni löysi kastemadon?”, ”oliko se pitkä vai lyhyt?”, ”mistä löysit sen?”
• opetellaan esimerkiksi leppäkerttu -sana lasten äidinkielillä