Oppilaiden osallisuusryhmät
Kaikki koulun oppilaat kokoontuvat noin kerran kuussa osallisuusryhmissä. Osallisuusryhmän kesto on kerrallaan 1 – 2 oppituntia. Osallisuusryhmissä oppilaat vaikuttavat osaltaan koulun yhteiseen toimintaan esim. järjestämällä tapahtumia ja dokumentoimalla koulun toimintaa.
Tavoitteet
- Kaikki koulun oppilaat osallistuvat johonkin osallisuusryhmän toimintaan
- Kaikki koulun oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun arkeen
- Oppilas ymmärtää osallistumisen ja vaikuttamisen merkitykset
Mitä tehtiin?
- Järjestettiin aikaa lukujärjestykseen koko koulun yhteiselle osallisuustunnille (n. 1 h/kk).
- Pohjana toteutukselle olivat “pakolliset” osallisuusryhmät: oppilaskunta, ympäristöryhmä, mediaryhmä ja liikuntaryhmä. Sen lisäksi luotiin koulun tarpeita palvelevia, viihtyvyyttä lisääviä ryhmiä (myöhemmin lapset olivat mukana ideoimassa ryhmiä).
- Aluksi oli “teemattomia” ryhmiä, joiden tavoite muotoiltiin yhteistyössä oppilaiden kanssa.
- Kaikissa ryhmissä oppilaat päättivät yhdessä sisällöstä ja toiminnasta. Opettaja tuki oppilaiden työskentelyä ja päätöksiä.
Miten tehtiin?
- Oppilaiden annettiin itse valita, mihin osallisuusryhmään he osallistuvat. Ainoa poikkeus oli oppilaskunnan hallitus, jossa oli ennalta rajattu oppilasmäärä.
- Ryhmiä, joihin tuli paljon hakijoita, perustettiin useampia, esim. liikuntaryhmä, media-/digiryhmä.
- Kaikki koulun oppilaat kokoontuivat noin kerran kuussa samaan kellonaikaan vaihtuvana viikonpäivänä. Kesto 1-2 h. Lisäksi oppilaat saattoivat kokoontua pienemmissä ryhmissä esim. välitunneilla toteuttamaan luomaansa osallisuustehtävää.
Osallistujat
- Koulun kaikki oppilaat ja opettajat olivat mukana osallisuusryhmissä.
- Oppilaat valitsivat osallisuusryhmänsä lukuvuodeksi kerrallaan.
- Huoltajat osallistuivat mm. teemaviikkoihin, joita eri osallisuusryhmät järjestivät.
Arviointi
- Kevään viimeinen osallisuusryhmien tapaaminen oli arviointitapahtuma, joka päättyi diplomien jakamiseen.
- Ryhmät arvioivat itse omaa toimintaansa keskustelemalla.
- Ryhmien tarpeellisuutta arviointiin sekä lasten että aikuisten voimin. Tämä mahdollisti uusien ryhmien muodostamisen ja tarpeettomaksi käyneiden poistumisen valikoimasta.
Materiaalit
Kukin ryhmä käytti omaan ryhmäänsä soveltuvia materiaaleja:
- media-/digiryhmä: tietokoneet, tabletit, kameroita
- ympäristöryhmä: tietokoneet, projektien materiaaleja ja resursseja (myös ulkopuolisia resursseja käytetään apuna)
- liikuntaryhmä: ulkopuolinen välituntileikittäjien/taukoliikuttajien kouluttaja, varojen hakeminen välituntivälineitä varten
- yms.
Plussat
- Oppilaiden ymmärrys siitä, mitä tarkoittavat osallistuminen ja vaikuttaminen, on kasvanut
- Koulun yhteisöllisyys – luokkarajat ylittävää vuorovaikutusta
- Enemmän tapahtumia koulussamme ja oppilaat osallistuvat itse aktiivisemmin tapahtumien järjestämiseen
- Hyväksikoetut muutokset ovat tulleet jäädäkseen.
Kehitettävää
Eri osallisuusryhmien välistä vuorovaikutusta tulee lisätä ja toimintaa pitäisi saada näkyvämmäksi, jotta kaikki tietäisivät, mitä eri ryhmissä tapahtuu.