Oppilaiden osallisuusryhmät

Kaikki koulun oppilaat kokoontuvat noin kerran kuussa osallisuusryhmissä. Osallisuusryhmän kesto on kerrallaan 1 – 2 oppituntia. Osallisuusryhmissä oppilaat vaikuttavat osaltaan koulun yhteiseen toimintaan esim. järjestämällä tapahtumia ja dokumentoimalla koulun toimintaa.

Tavoitteet

  • Kaikki koulun oppilaat osallistuvat johonkin osallisuusryhmän toimintaan
  • Kaikki koulun oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun arkeen
  • Oppilas ymmärtää osallistumisen ja vaikuttamisen merkitykset

Mitä tehtiin?

  • Järjestettiin aikaa lukujärjestykseen koko koulun yhteiselle osallisuustunnille (n. 1 h/kk).
  • Pohjana toteutukselle olivat “pakolliset” osallisuusryhmät: oppilaskunta, ympäristöryhmä, mediaryhmä ja liikuntaryhmä. Sen lisäksi luotiin koulun tarpeita palvelevia, viihtyvyyttä lisääviä ryhmiä (myöhemmin lapset olivat mukana ideoimassa ryhmiä).
  • Aluksi oli “teemattomia” ryhmiä, joiden tavoite muotoiltiin yhteistyössä oppilaiden kanssa.
  • Kaikissa ryhmissä oppilaat päättivät yhdessä sisällöstä ja toiminnasta. Opettaja tuki oppilaiden työskentelyä ja päätöksiä.

Miten tehtiin?

  • Oppilaiden annettiin itse valita, mihin osallisuusryhmään he osallistuvat. Ainoa poikkeus oli oppilaskunnan hallitus, jossa oli ennalta rajattu oppilasmäärä.
  • Ryhmiä, joihin tuli paljon hakijoita, perustettiin useampia, esim. liikuntaryhmä, media-/digiryhmä.
  • Kaikki koulun oppilaat kokoontuivat noin kerran kuussa samaan kellonaikaan vaihtuvana viikonpäivänä. Kesto 1-2 h. Lisäksi oppilaat saattoivat kokoontua pienemmissä ryhmissä esim. välitunneilla toteuttamaan luomaansa osallisuustehtävää.

Osallistujat

  • Koulun kaikki oppilaat ja opettajat olivat mukana osallisuusryhmissä.
  • Oppilaat valitsivat osallisuusryhmänsä lukuvuodeksi kerrallaan.
  • Huoltajat osallistuivat mm. teemaviikkoihin, joita eri osallisuusryhmät järjestivät.

Arviointi

  • Kevään viimeinen osallisuusryhmien tapaaminen oli arviointitapahtuma, joka päättyi diplomien jakamiseen.
  • Ryhmät arvioivat itse omaa toimintaansa keskustelemalla.
  • Ryhmien tarpeellisuutta arviointiin sekä lasten että aikuisten voimin. Tämä mahdollisti uusien ryhmien muodostamisen ja tarpeettomaksi käyneiden poistumisen valikoimasta.

Materiaalit

Kukin ryhmä käytti omaan ryhmäänsä soveltuvia materiaaleja:

  • media-/digiryhmä: tietokoneet, tabletit, kameroita
  • ympäristöryhmä: tietokoneet, projektien materiaaleja ja resursseja (myös ulkopuolisia resursseja käytetään apuna)
  • liikuntaryhmä: ulkopuolinen välituntileikittäjien/taukoliikuttajien kouluttaja, varojen hakeminen välituntivälineitä varten
  • yms.

Plussat

  • Oppilaiden ymmärrys siitä, mitä tarkoittavat osallistuminen ja vaikuttaminen, on kasvanut
  • Koulun yhteisöllisyys – luokkarajat ylittävää vuorovaikutusta
  • Enemmän tapahtumia koulussamme ja oppilaat osallistuvat itse aktiivisemmin tapahtumien järjestämiseen
  • Hyväksikoetut muutokset ovat tulleet jäädäkseen.

Kehitettävää

Eri osallisuusryhmien välistä vuorovaikutusta tulee lisätä ja toimintaa pitäisi saada näkyvämmäksi, jotta kaikki tietäisivät, mitä eri ryhmissä tapahtuu.

Tiimi

Tapanilan ala-asteen koulu