Liikutaan yhdessä: Hippaleikki

Leikitään yhdessä hippaleikkejä.

Halaushippa

Hippa yrittää saada lapsia kiinni koskettamalla hernepussilla etukäteen yhteisesti sovittuun kehonosaan, esimerkiksi vatsa, selkä, käsi, jalka sekä sanomalla kyseisen kehon osan nimen. Jos lapsi ei tiedä kyseistä kehonosaa, aikuinen auttaa kehonosan nimeämisessä. Turvana on toisen lapsen halaaminen. Kun hippa saa kosketettua leikkijää sovittuun kehonosaan, hänestä tulee uusi hippa ja entinen hippa vapautuu leikkijäksi.

Värihippa

Hippa yrittää saada lapsia kiinni kädellä koskettamalla. Turvana ovat pihalla olevat puut tai sovitut leikkipaikkavälineet tai sisällä olevat voimistelumatot.  Kun hippa on saanut lapsen kiinni, hän kertoo esimerkiksi kyseisen lapsen takin, haalarin tai puseron värin. Jos lapsi ei tiedä kyseistä väriä, aikuinen auttaa värin nimeämisessä. Kiinniotetusta lapsesta tulee uusi hippa ja entinen hippa vapautuu leikkijäksi.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

• hippaleikissä ei tarvitse välttämättä tuottaa suomen kieltä vaan pystyy toiminnalla liittymään yhteiseen tekemiseen kavereiden kanssa
• tutustutaan pihan ja pihaleikkivälineiden sanastoon sekä hippaleikissä tarvittaviin fraaseihin

Keskeistä sanastoa

• vatsa, selkä, käsi, jalka, puu, kiipeilyteline, keinu, liukumäki, hiekkalaatikko, matto, turva, ystävä, hippa
• ottaa kiinni, sanoa, koskettaa, halata, juosta, odottaa, väsyttää, harmittaa, törmätä
• edessä, takana, vieressä, täällä
• värit, hidas, nopea

Aikuisen rooli

• aikuinen ehdottaa lapsille hippaleikkiä ja houkuttelee mukaan myös niitä lapsia, joilla on vähäinen suomen kielen taito tai
• aikuinen osallistuu lasten käynnistämään hippaleikkiin ja tuo siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
• aikuinen sopii lasten kanssa yhdessä säännöt
• aikuinen osoittaa kiinnostusta ja arvostusta leikkiä kohtaan, osallistuu, innostuu ja eläytyy
• aikuinen tukee lasten omia leikki-ideoita vahvistaen ja rikastaen leikin kulkua esimerkiksi tuomalla hippaleikkiin uuden leikkitavan tai turvapaikan tms.
• aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
• aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus ja jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

• osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
• hippaleikissä toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen
• toisen lasten kanssa syntyy yhteinen ilo leikistä, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
• lapset tuovat hippaleikkiin uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

• toiminta esitellään lapselle (esimerkiksi pikapiirtäminen, video)
• kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
• aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
• aikuinen nimeää hippaleikin roolit esimerkiksi hippa, kiinniotettavat sekä turvat
• aikuinen havainnollistaa leikin sääntöjä piirtämällä ja mallittamalla itse esimerkiksi juosta, ottaa kiinni, halata
• käyttää leikkiin liittyviä toistuvia sanoja esimerkiksi kävellä, juosta ja käytetään lapsen nimeä
• lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista

Alkeiskielitaito

• aikuinen kannattelee hippaleikkiä sanoittaen mitä leikissä tapahtuu, eleet, ilmeet kuvat tukena
• lapsi voi osoittaa ymmärtävänsä vastaamalla sanallisesti tai näyttäen
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
• aikuinen tuo havainnollisesti esiin hipassa käytettävää kuvailevaa sanastoa esimerkiksi hidas – nopea, hiljaa – kovaa, edessä – takana
• aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi ” hippa juoksee nopeasti”, ”mikä on turva?” ”mitä väriä sinä kosketat?”, lasta rohkaistaan vastaamaan lauseella

Peruskielitaito

• aikuinen käyttää monipuolista ja selkeää suomen kieltä
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
• kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta ”millä kosketat kaveria?”, ”montako leikkijää meillä on?”, ”mihin turvaan juokset?”, ”milloin hippaleikki loppuu?”, ”millainen hernepussi on?”, ”kumpaa hippaleikkiä haluat leikkiä?”
• lapselle annetaan aikaa muodostaa lauseita ja mahdollisuus pidempään kerrontaan
• aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta, esimerkiksi sopii lasten kanssa, kuka on hippa, mitkä ovat säännöt, auttaa lapsia riitatilanteiden selvittelyssä
• hippaleikissä voidaan käyttää moniosaisia ohjeita esimerkiksi ”hippa ottaa kiinni ja lapset juoksevat nopeasti karkuun”

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

• hippaleikkitilanne dokumentoidaan ja laitetaan kuvia huoltajien nähtäville seinälle
• järjestetään yhteinen pihaleikkitapahtuma, jossa huoltajat voivat opettaa jonkin hippaleikin tms.