Leikitään yhdessä: Ravintolaleikki

Tehdään yhdessä ravintolaleikki. Käytetään olemassa olevia tavaroita esimerkiksi kotileikin astioita ja ruokia. Valmistetaan ravintolaan kuvitetut ruokalistat, joista asiakkaat voivat tilata ruoka-annoksia. Aluksi aikuinen toimii leikissä tarjoilijana nimeten tilattavat ruuat ja juomat mahdollisimman usein. Jatkossa lapsi toimii tarjoilijana.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

• opetellaan yhdessä ravintolassa asioimiseen liittyvää sanastoa ja fraaseja sekä harjoitellaan kysymyslauseiden tuottamista
• vahvistetaan keskustelutaitoja lasten välillä sekä lapsen ja aikuisen välillä
• neuvottelu- ja vuorottelutaitojen sekä siinä tarvittavan sanaston harjoittelu
• leikissä voi olla mukana eri kielitaidon tasoilla olevia lapsia

Keskeistä sanastoa

• tarjoilija, asiakas, ravintola, juomat, ruuat, astiat, aterimet, raha, pankkikortti, kolikko, seteli, lompakko, kassakone, lompakko
• tilata, maksaa, odottaa, valita, hakea, tuoda, syödä, juoda, maistaa
• pieni, suuri, vieressä, edessä, takana, enemmän, vähemmän, lisää, liikaa, vähän, paljon, puolikas, kokonainen
• lukumäärät
• hyvää, pahaa, suolaista, mausteista, kylmää kuumaa, herkullista
• ”kiitos”, ”tervetuloa uudelleen”, ”huomenta”, ”paljonko tämä maksaa?”, ”mitä teille saisi olla?”, ” saisiko olla jotain muuta?”

Jatkotyöskentely

• leikki on aina tarjolla, jolloin lapset voivat vapaasti palata leikkiin usein
• leikataan lehdistä erilaisten ruoka-annosten kuvia, jolloin saadaan uutta sanastoa leikkiin
• lapset voivat tehdä itse ruokalistoja esimerkiksi piirtämällä tai leikkaamalla lehdistä kuvia
• muutetaan ravintola kahvilaksi, johon tehdään lasten kanssa muovailuvahasta kakkuja, pullia ja keksejä

Aikuisen rooli

• aikuinen osallistuu leikkiin lasten kanssa tuoden siihen pedagogisen ja kielellisen ulottuvuuden
• aikuinen osoittaa kiinnostusta ja arvostusta leikkiä kohtaan, ottaa leikissä roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
• tukee lasten omia leikki-ideoita vahvistaen ja rikastaen leikin kulkua esimerkiksi tuomalla leikkiin uusia ruokia ja juomia  
• tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
• aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus, jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

• osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
• leikissä toteutuu yhteisen elämyksen kokeminen ja jakaminen, mikä tukee lasten ystävyyssuhteita
• toisen kanssa syntyy yhteinen ilo leikistä, kielen käyttämisestä ja oppimisesta
• lapset tuovat leikkiin uutta sanastoa ja mallintavat siten puhetta aikuisen lisäksi

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

• toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (leikkivalintataulu)
• kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
• aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
• aikuinen nimeää leikin sanastona esimerkiksi maito, peruna, tilata toistaen niitä usein
• käyttää leikkiin liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi ”istutaan tuolille”, ”tässä on mehua”, ”odotetaan ruokaa”
• vuorovaikutus toteutuu, kun leikitään yhdessä, esimerkiksi istutaan samaan pöytään, katsotaan yhdessä ruokalistaa
• lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esimerkiksi lapsi voi näyttämällä ilmaista, mitä haluaa kaupasta ostaa

Alkeiskielitaito

• aikuinen kannattelee leikkiä sanoittaen mitä leikissä tapahtuu ja käyttää kuvia
• rohkaisee lasta toistamaan ja käyttämään kuulemiansa sanoja
• lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti tai eleellä esimerkiksi näyttäen sormella
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston leikkiin havainnollisesti: substantiivit ja verbit
• aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita sekä kysymyssanoja mikä ja mitä. Esimerkiksi ”minä haluan pastaa”, ”onko sinulla lompakko?”, ”kenen vieressä istut?” mitä haluat tilata?
• antaa lapselle aikaa vastata kannustaen vastaamaan lauseella ja mahdollistaen keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

• aikuinen käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä, verbit, substantiivit, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat
• lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia pidempään kerrontaan
• aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
• kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”millä kulkuvälineellä tulit?”, ”miksi tilasit noin paljon?”, ”mitä syöt lusikalla?”, ”onko kaakao kuumaa?”, ”milloin ravintola menee kiinni?”, ”millaisista kekseistä sinä pidät?”, ” montako lasia tarvitaan tähän pöytään?”, ”tilaatko kokonaisen vai puolikkaan pitsan?”
• aikuinen voi antaa leikissä pidempiä toimintaohjeita esimerkiksi ” käy hakemassa laatikosta kaksi ruokalistaa lisää”
• tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta sopimalla lasten kanssa yhdessä, esimerkiksi kuka saa tilata ensimmäisenä ja milloin rooleja vaihdetaan

Huoltajien kanssa tehtävä yhteystyö

• leikki kuvataan ja näytetään huoltajille. Lapsi voi näin kertoa huoltajalle leikin kulusta äidinkielellään
• lapset voivat tuoda kotoa kuvia omista lempiruuistaan ravintolaleikkiin
• huoltajilta pyydetään lempiruokien reseptejä, joista kootaan lasten kanssa yhteinen keittokirja