Leikitään yhdessä: Paperinukkeleikki

Kategoriat: Pedagogisia ideoita Julkaistu: Päivitetty:

Tehdään paperinukelle koti ja hankitaan sinne vaatteita, huonekaluja, ruokaa jne. sekä vieraillaan toisten kodeissa. Leikkitilaksi soveltuu pienikin huone, jossa saa leikkiä häiriöttä. Leikitään lattialla. Koti voi olla esimerkiksi paperi (A3), jonka päälle ostettavat tavarat on aseteltu. 

Aikuinen rakentaa yhdessä lasten kanssa leikkimaailmaa esimerkiksi valitsemalla yhdessä paperinukelle vaatteita tai miettimällä, mitä huonekaluja paperinukke tarvitsee yms. Aikuinen on mukana leikissä omalla paperinukellaan ja auttaa lapsia rakentamaan kodit sekä auttaa lapsia kehittämään leikkiä eteenpäin.

Tarvikkeet: paperinukke ja vaatteet (voi esimerkiksi tulostaa netistä) sekä mainoskuvastoista lasten kanssa leikattuja ja laminoituja kodintarvikkeita.

Toiminnan kielellinen sisältö ja tavoitteet

  • toiminnassa on helppo huomioida eri kielitaidon tasolla olevat lapset. Jos ei ole yhteistä kieltä, tavoitteena on esimerkiksi nimetä vaatteita ja ruokia. Peruskielitaidon tasolla olevan lapsen kanssa tavoitteena on opetella sellaista sanastoa, jota ei löydy varhaiskasvatuksesta
  • keskustelutaitojen vahvistaminen sekä kielellinen neuvottelutaitojen harjoittelu
  • lauseiden muodostamisen harjoittelu
  • leikki-ideoiden esille tuominen sanallisesti

Keskeistä sanastoa

  • vaatteet, kehonosat, huoneet, huonekalut, ruoat
  • värit, lukumäärät, pehmeä, kova, hiljainen, raidallinen, ruudullinen, kuuma, kylmä, märkä, kuiva
  • nukkua, syödä, juoda, odottaa, mennä kylään, soittaa ovikelloa
  • kodin sanastoa esimerkiksi suihku, hammasharja, kahvinkeitin, nojatuoli, hylly, lipasto, matto

Jatkotyöskentely

  • lisätään leikkiin esimerkiksi retkeilyyn (mm. makuupussi, grilli, teltta) liittyvää sanastoa, jolloin voidaan mennä yhdessä retkelle
  • otetaan leikkiin mukaan ammatit, jolloin joku paperinukke voi olla esimerkiksi huoltomies
  • tähän leikkiin lapset voivat keksiä ideoita eli mahdollisuudet ovat rajattomat

Aikuisen rooli

  • aikuinen valmistelee toiminnon pedagogisen ja kielellisen sisällön: aikuinen miettii leikkiryhmään osallistuvat lapset, jotta vuorovaikutus ja toteutuu, huolehtii leikkiin tarvittavan tilan ja materiaalin
  • osoittaa kiinnostusta ja arvostusta leikkiä kohtaan, ottaa leikissä roolin, osallistuu, innostuu ja eläytyy
  • tukee lasten omia leikki-ideoita vahvistaen ja rikastaen leikin kulkua esimerkiksi tuomalla leikkiin uuden hahmon tai esineen
  • aikuinen rohkaisee ja kannustaa lapsia keskinäiseen vuorovaikutukseen
  • tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen osallisuuden, elämyksen ja ilon myös ilman yhteistä kieltä
  • aikuinen vastaa siitä, että kukaan lapsi ei tule kiusatuksi tai torjutuksi. Osallisuus on tunnekokemus ja jokaisella lapsella tulee olla ainakin yksi kaveri

Toisten lasten merkitys

  • leikkimisen ilo ja osallisuus ryhmään muodostuu yhteisen toiminnan kautta
  • yhteisen elämyksen kokeminen tukee lasten ystävyyssuhteita ja vahvistaa minäkuvaa
  • toiset lapset tuovat leikkiin uutta sanastoa
  • yhteinen paperinukkeleikki lisää lasten välistä vuorovaikutusta ja antaa lapselle mahdollisuuden käyttää leikissä uusia oppimiaan sanoja
  • neuvottelu- ja vuorottelutaitojen sekä siinä tarvittavan sanaston harjoittelu mahdollistuu

Lapsen kielitaito

Ei yhteistä kieltä

  • toiminta esitellään lapselle kuvan avulla (leikkivalintataulu)
  • kieltä ja vuorovaikutusta tuetaan eleiden, ilmeiden, toiminnan mallintamisen ja sanoittamisen avulla
  • aikuinen reagoi lapsen pieniinkin aloitteisiin
  • aikuinen nimeää leikin välineet esimerkiksi poika, tyttö, koti, kaveri toistaen niitä usein
  • aikuinen kannattelee leikkiä sanoittaen, mitä leikissä tapahtuu, kuvat tukena
  • aikuinen käyttää leikkiin liittyviä toistuvia fraasimaisia lauseita esimerkiksi ”tämä on poika”, ”tässä on housut”, ”tyttö kävelee”
  • vuorovaikutus toteutuu, kun leikitään yhdessä esimerkiksi paperinuket lähtevät yhdessä kauppaan ja valitsevat vaatteet
  • lapselle annetaan mahdollisuus osoittaa vähäistäkin osaamista ja ymmärretyksi tulemista esimerkiksi näyttämällä, minkä vaatteen hän paperinukelle valitsee

Alkeiskielitaito

  • aikuinen rohkaisee lasta toistamaan kuulemiaan sanoja
  • lapsi voi osoittaa ymmärtämisensä joko vastaamalla sanallisesti tai eleellä esimerkiksi näyttäen
  • tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit ja verbit
  • aikuinen käyttää lyhyitä kuvailevia lauseita esimerkiksi ”tyttö syö banaania”, ”poika nukkuu sängyssä”, ”laita hattu päähän”
  • aikuinen rohkaisee lasta vastaamaan esimerkiksi kysymällä lapselta: ”mikä tämä on?” ja toistamalla lapsen vastauksen lauseena
  • aikuinen antaa lapselle aikaa vastata, kannustaa vastaamaan lauseella ja mahdollistaa keskustelunaloitteet

Peruskielitaito

  • aikuinen käyttää monipuolista ja rikasta suomen kieltä, verbit, substantiivit, adjektiivit, paikanmääreet, vastakohdat
  • aikuinen antaa leikissä pidempiä toimintaohjeita esimerkiksi ”ota reppu mukaan” ja ”käy ostamassa retkelle eväät”
  • annetaan lapselle mahdollisuus pidempään kerrontaan
  • aikuinen tuo tavoitteena olevan sanaston toimintaan: substantiivit, verbit, adjektiivit, matemaattista sanastoa
  • kysymyksillä tuetaan lapsen kertovaa puhetta: ”millä nukella sinä haluat leikkiä?”, ”miksi valitsit tämän paidan?”, ”minne tyttö menee?”, ”milloin poika menee nukkumaan?”, ”millainen mekko tytöllä on?”
  • aikuinen tukee leikin kulkua esimerkiksi ”nyt pesukone täytyy viedä huoltoon” tai kysellen ”toimiiko pesukone?”
  • aikuinen tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta esimerkiksi kannustaen lapsia vierailemaan toistensa kodeissa tai lähtemällä yhdessä retkelle tms.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

  • dokumentoidaan leikkitilanne videoimalla tai kuvin ja näytetään se huoltajille
  • leikki on helppo toteuttaa myös kotona
  • annetaan kotiin sanalista opetellusta kodin sanastosta
    • lapselle ja huoltajille annetaan tehtäväksi keskustella, onko kyseisiä sanoja heidän omalla kielellään

Avainsanat